Tietoa ja ohjeita QT-ajan seurantaan

QT-ajan piteneminen altistaa kääntyvien kärkien kammiotakykardialle (torsades des pointes eli TdP). TdP puolestaan laukaisee helposti kammiovärinän ja lisää siten äkkikuoleman riskiä. Potilaan henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat QT-ajan pitenemisen riskiin. Ei pystytä ennustamaan, kenelle TdP ilmaantuu niistä potilaista, joilla on lääkkeen aiheuttama pidentynyt QT-aika. Epäilyn tulisi herätä, jos ilmenee seuraavia kohtauksia tai oireita: äkillinen tajunnanhäiriö- tai tajunnanmenetyskohtaus, äkillinen heikotus- tai huimauskohtaus, kouristuskohtaus, rytmihäiriötuntemukset (tykytysoireisto) tai hetkelliset hengenahdistuskohtaukset.

QT-aikaa pidentäviä tekijöitä

• ikä (yli 65-vuotta)
• naissukupuoli
• kardiovaskulaarisairaudet (bradykardia, sydämen vajaatoiminta, vasemman kammion hypertrofia)
• synnynnäinen pitkä QT-oireyhtymä tai QT-aikaan vaikuttavan ionikanavan geneettinen polymorfismi
• elektrolyyttihäiriöt: hypokalemia (K < 3.3 mmol/l), hypomagnesemia (Mg < 0.7 mmol/l), hypokalsemia (Ca-ion < 1.2 mmol/l)
• ravitsemuksen puutteet (syömishäiriöt, aliravitsemus)
• eräät samanaikaiset sairaudet (munuaisten tai maksan vajaatoiminta, diabetes, hypotyreoosi, keskushermoston vamma)
• QT-aikaa pidentävät lääkkeet

Lääke voi yksinään käytettynä olla QT-ajan suhteen neutraali, mutta yhdessä potilaan käyttämien muiden lääkkeiden kanssa voi seurauksena olla joko farmakokineettinen tai farmakodynaaminen yhteisvaikutus. Farmakokineettisen yhteisvaikutuksen taustalla on yleensä CYP-entsyymien tai kuljettajaproteiinien kautta välittyvä yhteisvaikutus. Tällöin QT-aikaa pidentävän lääkkeen pitoisuus suurenee ja vaikutus voimistuu. Farmakodynaaminen yhteisvaikutus on seurauksena, kun annetaan useampaa QT-aikaan vaikuttavaa valmistetta ilman lääkeainepitoisuuksien muutoksia. Vaarallisinta on, jos nämä molemmat yhteisvaikutustyypit esiintyvät samanaikaisesti. Tarkista aina potilaan kaikki lääkkeet QT-ajan interaktion osalta Terveysportin "Lääkeinteraktiot ja -haitat"-tietokannasta.

Esimerkkejä QT-aikaa varmasti pidentävistä lääkeaineryhmistä

• ryhmän IA rytmihäiriölääkkeet (kuten kinidiini, hydrokinidiini, disopyramidi)
• ryhmän III rytmihäiriölääkkeet (kuten amiodaroni, sotaloli, dofetilidi, ibutilidi)
• neuroleptit (kuten fentiatsiinit, sertindoli, sultopridi, klooripromatsiini, haloperidoli, mesoridatsiini, pimotsidi, tioridatsiini)
• trisykliset antidepressiiviset lääkkeet, SSRI-lääkkeet
• jotkut mikrobilääkkeet (kuten atsitromysiini, klaritromysiini, triatsolisienilääkkeet)
• tietyt antihistamiinit (terfenadiini, astemitsoli, mitsolastiini)
• muita (kuten ondansetron, sisapridi, metadoni).

Lisätietoa ja päivittyvä lista QT-aikaa pidentävistä lääkkeistä (vaatii rekisteröinnin, ilmaista) https://crediblemeds.org/

EKG-seuranta

• Tarkista EKG ennen lääkityksen alkua. Ohjelmoi EKG-seuranta aluksi 1-2 viikon välein ensimmäisen hoitokuukauden aikana, sitten muiden laboratoriokontrollien yhteydessä ja aina jos yllä mainittuja oireita, rytmihäiriöitä tai tajuttomuuskohtauksia esiintyy.
• Synnynnäisen pitkä QT-oireyhtymä perustuu tyypillisiin EKG-muutoksiin (pitkä QT-aika ja T-aallon poikkeavuudet), tyypilliseen oirekuvaan sekä sukuanamneesiin. Katso Lääkärin käsikirjasta Pekka Raatikaisen artikkeli Pitkä QT-oireyhtymä (LQTS).
• Mittaa QT-aika itse EKG-viivaimella, älä luota EKG-koneen ilmoittamiin arvoihin.
• Laske QT-aika kytkennöistä II, V2 ja V5. Pisin lukema huomioidaan.
• QT-ajan mittaus tehdään QRS-heilahduksen alusta T-aallon loppuun. Jos T-aallon loppua on vaikea erottaa, mitataan aika T-aallon laskevan osan tangentin ja perusviivan leikkauspisteeseen. Erillistä U-aaltoa ei huomioida, mutta jos T- ja U-aallot ovat sulautuneet yhtenäiseksi aalloksi, mittaus tehdään kompleksin loppuun.
• Syketaajuus vaikuttaa QT-aikaan: QT-aika lyhenee rytmin nopeutuessa ja pitenee rytmin hidastuessa. Mitattu QT-aika korjataan aina sykkeen mukaan. Käytä laskuria apuvälineenä, esim. Terveysportti / Korjattu QT-aika https://www.terveysportti.fi/dtk/loma/koti tai mdcalc.com/corrected-qt-interval-qtc
• Jos naisella todetaan QTc >470 ms, miehellä > 450 ms → kardiologin konsultaatio.
• Jos pidentyneen QTc:n lisäksi QRS-heilahdus on >120 ms tai rytmi hyvin epäsäännöllinen kardiologin konsultaatio.
• Jos lääkehoidon aikana QTc >500 ms tai pitenee yli 25 % lähtötilanteesta, on potilaalla korostunut riski saada kääntyvien kärkien kammiotakykardia. Tuossa tapauksessa tulee lääkeyhdistelmää muuttaa ja epäilty lääkitys lopettaa. Konsultoi myös kardiologia.